PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

perjantai 3. huhtikuuta 2009

KULKURI

Seurakunnan päiväkerholainen oli tullut kerhosta kotiin. Kyläilemässä olevan tädin kanssa käytiin seuraava keskustelu:

Täti: "Tiedätkö sinä, mikä se Jeesus on?"
Kerholainen: "Se on semmoinen kulkuri. Se on meillä kerhossa. Se käypi joka kerta!"
Täti: "Milloinka? Silloinko, kun siellä rukoillaan?"
Kerholainen: "Ei. Se tulee aina, kun ruvetaan syömään eväitä."

Päiväkerhontäti varmisti myöhemmin kotiväelle, että näin tapahtuu. Eväittensyöntihetkeä edeltää tosiaankin se tuttu ruokarukous:
"Tule, Jeesus, luoksemme,
asu aina luonamme,
siunaa meidän ruokamme. Aamen."

Kyllä kulkuri on paikalla. Joka kerta. Itse asiassa muulloinkin, kuin vain syödessä - aina.
Seuroissa Tihilässä. 27.11.1996.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti