APUVÄLINEITÄ IHMETTELEMISEEN
Minulla on aina auton takakontissa - työmatkoillakin - maastopuku ja kumikengät. Hansikaslokerosta taas löytyy kasvikirja, lintukirja ja kiikarit. Joka päivä saattaa syntyä löytöjä, saattaa tulla uusia lajeja tunnistetuksi!
Nuo autossa kulkevat apuvälineet synnyttävät ajatuksia. Ne eivät muuta ympärillä olevia asioita. Ne eivät tuo sinne mitään uutta, ei mitään sellaista, mikä ei olisi jo ilmankin olemassa. Mutta niitten avulla on silti mahdollisuus oppiia uutta, mahdollisuus oppia näkemään, ymmärtämään, tunnistamaan ja nimeämään edes joitakin ympärillä olevia luonnon jokapäiväisiä ihmeitä.
Pitäisiköhän elämässä muutenkin ajatella niin, että ei aina ja kaikessa tarvita lisää ja uutta. Jo olemassa olevassa meille riittää ihmettelemistä.
Keuhkovammayhdistyksen vuosijuhlassa srk-talolla 7.4.1991.
Minulla on aina auton takakontissa - työmatkoillakin - maastopuku ja kumikengät. Hansikaslokerosta taas löytyy kasvikirja, lintukirja ja kiikarit. Joka päivä saattaa syntyä löytöjä, saattaa tulla uusia lajeja tunnistetuksi!
Nuo autossa kulkevat apuvälineet synnyttävät ajatuksia. Ne eivät muuta ympärillä olevia asioita. Ne eivät tuo sinne mitään uutta, ei mitään sellaista, mikä ei olisi jo ilmankin olemassa. Mutta niitten avulla on silti mahdollisuus oppiia uutta, mahdollisuus oppia näkemään, ymmärtämään, tunnistamaan ja nimeämään edes joitakin ympärillä olevia luonnon jokapäiväisiä ihmeitä.
Pitäisiköhän elämässä muutenkin ajatella niin, että ei aina ja kaikessa tarvita lisää ja uutta. Jo olemassa olevassa meille riittää ihmettelemistä.
Keuhkovammayhdistyksen vuosijuhlassa srk-talolla 7.4.1991.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti