MAAHANMUUTTAJA - KEVÄTTASKURUOHO (Thlaspi caerulescens)

Perinteisen yhteisvastuukeräyksen yhtenä kohteena ovat tänä vuonna maahanmuuttajat, erityisesti heidän kotoutumisensa. Siitä on joillakin sanomista piisannut. On jäänyt ehkä huomaamatta, että tuohon käytetään vain 20% keräyksen tuotosta. Ja muutenkin...

Kasvitkin muuttavat. Vieressä on passikuva yhdestä maahanmuuttajasta eli kevättaskuruohosta. Ensimmäisen kerran se löydettiin Suomesta niinkin myöhään kuin v. 1884. Se on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoalueilta. Karjatalouden kehittyessä alettiin myös meille tuoda ulkomailta heinän- ja apilansiementä. Tuontisiemenen mukana tuli muutakin, myös tämä ristikukkaisiin kuuluva rikkakasvi. Hyvin se on meille kotoutunut!

Kevättaskuruoho on kevään ensimmäisiä kukkijoita. Muistan aina miten huhti-toukokuussa pyhäaamuisin sakastin ovelta ihailtiin Yrjö-suntion kanssa kirkkoherran pappilan pihamaan reunalla olevia valkeita kukkia.Yhdessä sille kasvikirjan avulla haettiin myös nimi...

Vanheneminen jättää jälkensä. Kuukautta myöhemmin ei tätä kasvia enää viereisen kuvan perusteella osaisi tunnistaa. Tuskin maanpinnasta kohoava kasvi on kasvattanut vartensa jopa nelinkertaiseen mittaan. Kevään tiivis, miltei pallomainen kukinto on muuttunut jopa 20 senttiä pitkäksi latvatertuksi. Valkoisten kukkien paikalle on kehittynyt otakärkisiä ja lovipäisiä, sydämenmallisia lituja.

Kuvan kasvin lajimäärityksen loppuun kuulunee vielä maininta ssp. brachypetalum, se olisi siis toukotaskuruoho-niminen kevättaskuruohon alalaji. Näin päättelen kuvassa näkyvistä vaaleista heteen ponsista.