PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

perjantai 27. helmikuuta 2009

SINIVALKOISIN SIIVIN

Tapasin hänet sairaalassa. Kun pyysin, hän suostui kertomaan oman tarinansa sodasta.

Hän jäi saksalaisten vangiksi Lapin sodassa Kemin lähellä. Sieltä hänet vietiin kärrykyydillä Rovaniemelle. Sitten alkoi varsinainen vaellus! Hevoskärryt annettiin miehelle vedettäväksi ja niin mentiin Rovaniemeltä Kilpisjärvelle - siis jalan!

Ja matka jatkui. Tromsöhön. Narvikiin. Mo i Ranaan. Trondheimiin. Lopulta aina Osloon saakka. Ja koko tämä matka kärryjä vetämällä, vankina pelkän veden ja vähäisen leivän varassa. Siis yli 2500 kilometriä - jalan!

Isänmaa - osaankohan minä antaa sille kuuluvan arvon?
Aamunavauksessa yläasteella 2.12.1997.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto