PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

torstai 26. helmikuuta 2009

KUMMALLINEN PAIKKA

"Kuule, pappi! On se synnytyssali sitten kummallinen paikka! Siellä on yhtä aikaa hätä ja hyvä mieli! Siellä se on tämmöinenkin mies kädet ristissä!"

Näin puheli nuori mies, vasta isäksi tullut, esikoislapsensa kastejuhlan alkua odotellessa. Ne sanat kertovat lyhyesti ja karusti - ja kauniisti - lukemattoman monien muidenkin tunnoista.

Synnytyssali on kummallinen paikka, eräs niistä kaikkein ihmeellisimmistä. Koko elämä on kuitenkin täynnä niitä kummallisia paikkoja. Kunpa niihinkin löytyisi sanoja, tuota samaa koreilematonta ihmettelyä!
Päiväkirjasta yksien Turhalan ristiäisten jälkeen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto