SELITTÄMISEN MESTARI - RUOHOKANUKKA (Cornus suecica)
Joskus sanotaan jostakin puhujasta, että hän selittää vaikka mustan valkoiseksi. Ehkä sillä kuvataan puheliaisuutta, mutta vieläkin enemmän verbaalista lahjakkuutta. Jopa varmat tosiasiat alkavat muuttua muuksi kuulijan mielessä...
Tässä vaiheessa onkin hyvä kysyä, minkävärisiä ovat ruohokanukan kukat? Asia tuntuu itsestään selvältä - valkokukkainen se on. Mutta kun asiaa kasvikirjoista lukee, sieltä löytyy yllättävä toteamus. Niiden mukaan ruohokanukka on luontomme kasviharvinaisuus, yksi niistä harvoista, jonka kukkaa voi sanoa täysin mustaksi!
Valkoinen väri kukan lähellä ei siis kuulu itse kukkaan. 4 ylintä lehteä on vain jostakin syystä muuttunut valkeiksi. Hyvinä hyönteisten houkuttimina nekin toimivat. Syksyllä kypsyvä punainen marja on monen yllätykseksi ei-myrkyllinen - käyttötarkoituksia sille kuitenkin ovat löytäneet lähinnä linnut ja madot.
Linnén kädenjälki näkyy taas kasvin nimessä. Tieteellisen nimen loppuosa suecica tarkoittaa "ruotsalainen". Sieltäkin ruohokanukkaa löytyy, mutta paljon sitä on Suomessakin, rannikkoalueilla ja maan pohjoisosissa. Eteläisen Suomen sisäosissa sitä on vähemmän. Kuvan kasvi on kuitenkin Kiuruveden Lapinsalon Saarisuolla kuvattu.
Joskus sanotaan jostakin puhujasta, että hän selittää vaikka mustan valkoiseksi. Ehkä sillä kuvataan puheliaisuutta, mutta vieläkin enemmän verbaalista lahjakkuutta. Jopa varmat tosiasiat alkavat muuttua muuksi kuulijan mielessä...
Tässä vaiheessa onkin hyvä kysyä, minkävärisiä ovat ruohokanukan kukat? Asia tuntuu itsestään selvältä - valkokukkainen se on. Mutta kun asiaa kasvikirjoista lukee, sieltä löytyy yllättävä toteamus. Niiden mukaan ruohokanukka on luontomme kasviharvinaisuus, yksi niistä harvoista, jonka kukkaa voi sanoa täysin mustaksi!
Valkoinen väri kukan lähellä ei siis kuulu itse kukkaan. 4 ylintä lehteä on vain jostakin syystä muuttunut valkeiksi. Hyvinä hyönteisten houkuttimina nekin toimivat. Syksyllä kypsyvä punainen marja on monen yllätykseksi ei-myrkyllinen - käyttötarkoituksia sille kuitenkin ovat löytäneet lähinnä linnut ja madot.
Linnén kädenjälki näkyy taas kasvin nimessä. Tieteellisen nimen loppuosa suecica tarkoittaa "ruotsalainen". Sieltäkin ruohokanukkaa löytyy, mutta paljon sitä on Suomessakin, rannikkoalueilla ja maan pohjoisosissa. Eteläisen Suomen sisäosissa sitä on vähemmän. Kuvan kasvi on kuitenkin Kiuruveden Lapinsalon Saarisuolla kuvattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti