PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

tiistai 10. helmikuuta 2009

ERILAISIA PÄIVIÄ

"Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?"
"Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu!"

Tuttuja nuo lauseet ovat meille kaikille. Ja tutusta kirjasta. Mutta erilaisia ne ovat, kovin erilaisia - niin kuin kahdesta täysin eri maailmasta otettuja. Toisessa tunnetaan Jumalan hylkäämänä olemisen kauhu. Toinen taas kertoo täydellisen turvallisuuden tunnoista.

On tarpeellista kuitenkin huomata, että ne ovat Raamatussa peräkkäisiä psalmeja. Ja niiden molempien alussa on luettavana samat sanat:
"Tämä on Daavidin psalmi"!

Vaihteleva on tämä ihmisenä olemisen osa. Jokaisella.
Hyvölänniemen leirikeskuksen vapunaaton seuroissa 30.4.1993.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto