JUMALISUUS JA INHIMILLINEN TODELLISUUS
"Pelkkä inhimillinen todellisuus vie epätoivoon. Ihmisen arjesta irrotettu jumalisuus taas vie ylpeyteen."
Tuon edellä olevan ajatelman on joku ranskalainen minulle nimettömäksi jäänyt pohdiskelija joskus kirjoittanut. Se tuo mieleeni kaksi muuta lausahdusta. Eräs Siionin virsiin törmännyt totesi kerran ajatuksenaan tuosta veisukirjasta näin: "Siionin virsien kuva ihmisestä on masentava!"
Toinen samaista virsikirjaa - ja muitakin vastaavia - ahkerasti tutkinut taas totesi: "Siionin virret on kristikunnan kaikkein Kristus-keskeisin veisukirja!"
Onneksi nuo virtemme eivät puhu pelkästään ihmisen todellisuudesta. Siellähän olisi vastassa masentava epätoivo. Onneksi suurta Kristuskeskeisyyttä ei ole virsissämme revitty irralleen ihmisen arjesta. Siellä olisi vastassa hengellinen ylpeys. Yhdessä kulkien ne saavat viedä armon tarpeessa olevia hoitoon armoistuimen juurelle.
Herättäjänseuroissa Lapinsalon kyläkirkossa 22.8.1993.
"Pelkkä inhimillinen todellisuus vie epätoivoon. Ihmisen arjesta irrotettu jumalisuus taas vie ylpeyteen."
Tuon edellä olevan ajatelman on joku ranskalainen minulle nimettömäksi jäänyt pohdiskelija joskus kirjoittanut. Se tuo mieleeni kaksi muuta lausahdusta. Eräs Siionin virsiin törmännyt totesi kerran ajatuksenaan tuosta veisukirjasta näin: "Siionin virsien kuva ihmisestä on masentava!"
Toinen samaista virsikirjaa - ja muitakin vastaavia - ahkerasti tutkinut taas totesi: "Siionin virret on kristikunnan kaikkein Kristus-keskeisin veisukirja!"
Onneksi nuo virtemme eivät puhu pelkästään ihmisen todellisuudesta. Siellähän olisi vastassa masentava epätoivo. Onneksi suurta Kristuskeskeisyyttä ei ole virsissämme revitty irralleen ihmisen arjesta. Siellä olisi vastassa hengellinen ylpeys. Yhdessä kulkien ne saavat viedä armon tarpeessa olevia hoitoon armoistuimen juurelle.
Herättäjänseuroissa Lapinsalon kyläkirkossa 22.8.1993.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti