PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

torstai 19. helmikuuta 2009


SURUN KUKKA - PUNAKKO (Bartsia alpina)

Entisajan Pohjois-Suomen koululaiset tietävät punakon ikävän ominaisuuden - kasvistoon prässättynä se muuttuu kokonaan mustaksi. Se tuntuu synkän sävynsä takia helposti sopivan surun kukaksi.

Suru näkyy myös Linnén muotoilemassa kasvin tieteellisessä nimessä. Bartsia kertoo hänen ystävästään Johannes Bartschista. Linné olisi haluttu siirtomaalääkäriksi Surinamiin Etelä-Amerikkaan. Hän kuitenkin kieltäytyi, mutta houkutteli sitten ystävänsä J.B:n lähtemään virkaan.

Vain puolen vuoden työrupeaman jälkeen tuli tieto 28-vuotiaan Bartschin kuolemasta Surinamissa. Järkyttyneenä nuoren ystävänsä kuolemasta hänelle itselleen aiotussa virkapaikassa Linné nimitti tuntemansa pohjoisen surullisen kasvin ystävänsä nimen pohjalta.

Punakko on erikoisen näköinen kasvi. Ylimmät lehdet ja kukat antavat ensivaikutelman koko latvan käsittävästä kukinnosta. Tarkemmin katsoen kasvi kuitenkin osoittautuu naamakukkaiseksi. Varsinkin avoimilla paikoilla ylimmät lehdet ovat muuttuneet hyvin tummansinipunaisiksi ja vaikeasti kukista erottuviksi - kuvan kasvi Pikkumallan alarinteen puronvarren tunturikoivikosta on varjoisen kasvupaikkansa takia varsin vähävärinen.

Vertauskuvat ovat kuitenkin rajallisia. Kaikki ei varmasti Linnénkään mielestä tässä kasvissa muistuttanut hänen ystävästään. Punakko puoliloinen: imujuurillaan se ryövää ravinteensa toisien kasvien juuristoista...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto