PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

maanantai 9. maaliskuuta 2009

ASIAN YTIMESSÄ

Naapurissa, Lapinlahdella, seurakunta täytti 150 vuotta ja pitivät oikein isot juhlat. Lehdessäkin oli pitkä juttu juhlajumalanpalveluksesta ja muusta päivän kulusta. Ihan piispan olivat saaneet saarnaamaan...

Minä tietysti uteliaana lehdestä lukemaan, mitä piispa oli saarnassaan sanonut. Lehti kuittasi kaiken yhdellä lauseella: "Piispa saarnasi päivän evankeliumitekstin antamasta aiheesta."

Olin ensilukemalta melkeinpä närkästynyt, kun piispan saarna noin mitään sanomattoman lyhyesti kuitattiin. Mutta jäinpä sitten kuitenkin miettimään... Mahtoikohan lehtimies itse edes tajuta, miten tarkasti tuli saarnan aiheen kertoneeksi. Juuri siitä pitäisikin saarnata. Ei mistään muusta, joutavista jutuista. Lieneeköhön piispa lehdestä huomannut, miten loistavasti oli onnistunut saarnassaan asiassa pysymään... Tuollaista hyvää palautetta olisi itse kenenkin mukava joskus tekemisistään saada - jos on aihetta...
Päiväkirjasta joulukuussa 2008.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto