PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

perjantai 20. maaliskuuta 2009

SAATETTAVAT SAATTAJINA

Ukkini kuolinvuoteen vierellä minulle kävi niin kuin vuosia aiemmin isäni kuolinvuoteen vierellä. Osat vaihtuivat.

Saattaja sai polvistua. Lähtijän käsi painautui hauraana päätäni vasten. Ja minä sain kuulla sen, mitä kaipasin. Lähtijän suusta kuuluivat hiljaisina tutut sanat: "Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua..."

Näin se on ennenkin ollut. Poislähteneet ovat siunanneet saattajiaan, siunanneet jatkamaan matkaa.
Seuroissa Seuratuvalla 20.2.1997.
Lähettänyt klo
Tunnisteet: ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Blogiarkisto