KÄYTTÖARVOTON USKO

Yleisönosastokirjoitus menneellä viikolla päättyi pontevasti: "Kirkko pysyköön sivussa päivän poliittisista kysymyksistä!" Niinhän sitä ainakin tosi moni pääsisi paljon helpommalla, sekä kirkossa että politiikassa. Mutta sekö on tarkoitus...

Hyvin lähellä meitä kirkko yritettiin järjestelmällisesti kokonaan tukahduttaa ja kieltää. Kun se ei onnistunut, sille päätettiin antaa pienin mahdollinen elintila: "Kirkolla on lupa toimia, mutta sen on keskityttävä taivaaseen. Sen on vaiettava yhteiskunnallisista asioista ja jätettävä ne yksin valtion hoidettavaksi." Tästäkö meillä pitäisi vieläkin ohjeet ottaa!

Mutta ei se voi - eikä saa - noin mennä! Se, mitä piispa Toiviainen kirjassaan "Iloitsen sinun käskyistäsi" kirjoitti, se on totta: "Evankeliumin tulee liittyä työelämään, politiikkaan, ystävyys-, työtoveruus- ja naapuruussuhteisiin, kotiin ja sukupolvien välisiin suhteisiin. Jos näin ei saa olla, sillä ei ole mitään käyttöarvoa." Kristillistä politiikkaa on tuskin olemassa - ainakin se oli kauhistus! Yhtä suuri kauhistus olisi kirkko, jolla ei ole mitään sanottavaa ympärillä olevasta elämästä ja asioiden hoitamisesta! Sillä olisi usko, jolla ei ole käyttöarvoa!

Saarnassa Kiuruveden kirkossa itsenäisyyspäivänä 1986.