SUHDANTEIDEN ARMOILLA - MORSINKO (Isatis tinctoria)

Runsashaarainen kukinto antoi alunperin tälle kasville nimen morsiuskruunu. Siitä Lönnrot riimitteli nykyisen morsinko-nimen. Se kuuluu ristikukkaisten heimoon (Brassicaceae).

Historiankirjaa saa selailla tavallista useammalta aukeamalta pysyäkseen mukana morsingon vaiheissa. Itse Julius Caesar kertoo siitä muistelmissaan. Britannian sotaretkellä v. 54 eKr. hän tapasi pelottavan piktien sotilasheimon, jotka olivat värjänneet kasvonsa sinisiksi - morsingolla.

Sinertävänvihreistä lehdistä saadaan indoksyli-nimistä sinistä väriainetta. Tämän värin takia kasvia viljeltiin laajasti keskiajalla koko Keski-Euroopassa. Meritien löytyminen Intiaan 1560-luvulla toi markkinoille uuden indigokasvista saatavan väriaineen. Sen tuontia yritettiin rajoittaa jopa kieltolaeilla, mutta halpatuonti idästä kuitenkin syrjäytti morsingon - tällaista kauppasotaa käytiin siis jo 1600- ja 1700-luvuilla! Napoleonin sodat 1800-luvulla toivat vielä yhden uuden nousukauden morsingon viljelijöille. Sodan seurauksena kauppayhteydet Intiaan nimittäin heikkenivät tilapäisesti.

Suomessa morsinko kasvaa kapealla rannikkovyöhykkeellä sekä lounaisessa saaristossamme. Pidetään hyvin mahdollisena, että se on kulkeutunut tänne viikinkien kaupankäynnin yhteydessä. Kuvan kasvit on kuvattu siltapenkereellä Nåtön biologisen tutkimusaseman lähellä.

Morsingon lehteä sanotaan sepiväksi. Vasemman reunan kuvasta näkee tämän tarkoittavan sitä, että lehtilavan tyvi ympäröi vartta.