LIPUNKANTAJA - LEHTOMAITIKKA (Melampyrum nemorosum)
Kenen lippua kannat, sen lauluja laulat. Vähän sinne päin vanha sanonta opetti... Lehtomaitikkaa kasvaa Suomessa eniten Ahvenanmaalla. Ruotsinkielinen nimi sille on "Svenska flaggan" - siis Ruotsin lippu. Ja ruotsiahan siellä enimmäkseen lauletaan...
Jos pitäisi antaa kerta vilkaisun jälkeen todistajanlausunto kukasta, pieleen menisi. Lehtomaitikka on muiden yleisten maitikoidemme tapaan tyypillinen keltakukkainen naamakukkaisten kasvi. Sinivioletti väri kukinnon yhteydessä ei kuulu itse kukkaan. Runsaslajisessa niitty-ympäristössä kasvi tarvitsee toispuoleiseen kukintoterttuunsa lisähoukuttimen pölyttäjien saamiseksi. Niinpä kasvin ylimmät lehdet, liuskahampaiset tukilehdet, ovat väriltään muuttuneita. Voimakas vastavärisyys näkyy myös saksalaisessa kasvin nimessä "Tag und Nacht", yö ja päivä.
Suomessa lehtomaitikka on levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Ahvenanmaalle se on levinnyt Itämeren saarten kautta. Savonlinnan seudulla on puolestaan Kannaksen kautta tänne asti ulottunut kasvualue. Vaikkapa kesäisen Viron läpi ajaessaan ei sinikeltaisia tienreunustoja voi olla huomaamatta. Kasvi on yksivuotinen, muurahaislevitteinen ja puoliloinen. Siis samat piirteet kuin meillä yleisemmillä lehto- ja metsämaitikalla - mainituista piirteistä enemmän niiden yhteydessä.
Kenen lippua kannat, sen lauluja laulat. Vähän sinne päin vanha sanonta opetti... Lehtomaitikkaa kasvaa Suomessa eniten Ahvenanmaalla. Ruotsinkielinen nimi sille on "Svenska flaggan" - siis Ruotsin lippu. Ja ruotsiahan siellä enimmäkseen lauletaan...
Jos pitäisi antaa kerta vilkaisun jälkeen todistajanlausunto kukasta, pieleen menisi. Lehtomaitikka on muiden yleisten maitikoidemme tapaan tyypillinen keltakukkainen naamakukkaisten kasvi. Sinivioletti väri kukinnon yhteydessä ei kuulu itse kukkaan. Runsaslajisessa niitty-ympäristössä kasvi tarvitsee toispuoleiseen kukintoterttuunsa lisähoukuttimen pölyttäjien saamiseksi. Niinpä kasvin ylimmät lehdet, liuskahampaiset tukilehdet, ovat väriltään muuttuneita. Voimakas vastavärisyys näkyy myös saksalaisessa kasvin nimessä "Tag und Nacht", yö ja päivä.
Suomessa lehtomaitikka on levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Ahvenanmaalle se on levinnyt Itämeren saarten kautta. Savonlinnan seudulla on puolestaan Kannaksen kautta tänne asti ulottunut kasvualue. Vaikkapa kesäisen Viron läpi ajaessaan ei sinikeltaisia tienreunustoja voi olla huomaamatta. Kasvi on yksivuotinen, muurahaislevitteinen ja puoliloinen. Siis samat piirteet kuin meillä yleisemmillä lehto- ja metsämaitikalla - mainituista piirteistä enemmän niiden yhteydessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti