PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

TULLAAN JA TUODAAN

Pihtiputaan kirkon alttariseinällä on tämä tuttu teksti: "Tulkaa minun tyköni kaikki..." (Matt. 11)

Osalle tie kotikirkkoon täällä olevan kotiväen keskelle on kuitenkin outo. Moni on sieltä poissa. Joku onkin sanonut, että jumalanpalveluksen alussa jokaisen kirkkovieraan tulisi hiljentyä rukoukseen. Hän on antanut tuolle rukoukselle aiheenkin. Siinä tulisi tuoda mökillä olijat, sairaat naapurit, kiireiset lapsiperheet ja kaikki poissa olijat kirkonpenkkiin...

Ohjeen antaja tekee vielä tarpeellisen tarkennuksen. Tuossa rukouksessa ei tehdä parannusta toisten elämästä eikä siinä moitita toisia. Tuodaan vain nämä ystävät rukouksessa kirkkoon ja ollaan sitten heidän kanssaan jumalanpalveluksessa...

Lausetta voisi siis hyvinkin jatkaa. Tulkaa... ja tuokaa minun tyköni kaikki!
Vierailulla seuroissa Pihtiputaan kirkossa 2.5.1993.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto