PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

TÄHTITARHOJEN TAKANAKO

Harvinaisen monessa suomalaisessa kodissa on näinä viikkoina uskallettu tarttua Raamattuun, on uskallettu tuoda se omaan kotiin ja on rohjettu antaa se ystäväperheelle lahjaksi. Uudenkin käännöksen lukijat etsivät vastauksia kysymyksiinsä siitä, millainen Jumala on. Aluksi siihen vastataan niillä yleisillä totuuksilla: Jumala on rakkaus; Hän on kaikkivaltias, täydellinen, iankaikkinen, kuolematon, armollinen...

Joulu kuitenkin kertoo meille, miten tämä Jumala sitoutuu maailmaan, miten tämä Jumala tulee aina arkisimman elämäntodellisuuden keskelle. Jumala suostuu järkyttävän arkisiin asioihin. Koko kristillinen usko on täynnä tätä samaa ihmettä:

Jeesus Kristus, tuo maailman Vapahtaja, on lihaa ja verta, avuton lapsi...

Pyhässä ehtollisessa meille ei anneta jalometallin kappaleita muistoksi, vaan leipä pellon viljasta ja viini rypäleiden mehusta kelpaavat Jumalan armon asumispaikoiksi ja eteenpäin viejiksi...

Pyhässä Raamatussa Jumala suostuu siihen, että arkisen kielen inhimilliset ja ymmärrettävät sanat ovat Jumalan puhetta ihmiselle...

Ihmisen järki saattaa hyvinkin runollisesti tunnustaa: minä uskon, että Jumala on tähtitarhojen takana. Joulun viesti ei kuitenkaan kerro meille kaukaisen salaisesta ja tähtitarhojen takana asuvasta Jumalasta. Sen sanoman ydin on: "Jumala on meidän kanssamme."
Saarnassa Kiuruveden kirkossa uuden raamatunkäännöksen ilmestymisen jälkeisenä jouluna 25.12.1992.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto