SAANKO MATKALIPPUNNE - VALKOMESIKKÄ (Melilotus alba)

Kun kasvi on parhaimmillaan jopa 2 metriä korkea, sillä on apilamaiset kolmilehdykkäiset lehdet ja sen lehtihangoissa on pitkiä valkoisten kukkien terttuja, olet luultavasti valkomesikän vierellä. Ja siltä jos miltä voi matkalippuja kysellä...

Alunperin se on kotoisin Länsi-Aasiasta Turkin seudulta, mutta levisi jo keskiajalla Keski-Eurooppaan. Suomeen se levisi 1600-luvulla purjelaivojen aikakaudella painolastimaiden mukana. Suomesta vietiin paljon tilaa vievää puutavaraa, takaisin tuli paljon kevyempää kauppatavaraa. Laivan vakauttamiseksi tarvittiin ruumaan Suomeen tullessa tonnikaupalla maata, lähtösatamasta. Puulastin tieltä se taas purettiin Suomen satamiin. Näiden maiden mukana valkomesikkä kotiutui tuontisatamiimme. Tuontisatamat olivat jo 1800-luvulla kuuluisia uusien kasvilajien bongauspaikkoja!

Lippua kysyttäessä valkomesikkä saattaa kuitenkin vilauttaa myös junalippua. Venäjältä tuodun rukiinsiemenen, rehujen sekä heinänsiemenen mukana se levisi uudestaan 1800-luvulla ensin rataverkkoja pitkin ja sitten lastauspaikoille ja myllyille. Itse tapasin valkomesikän Kuopiossa sopivasti ratapenkan ja sataman lastauslaiturin väliseltä alueelta! Kummalla lienee tullut?

Tällaisia painolasti- ja rautatietulokkaita ovat Suomen luonnossa hernekasveista esim. mesikät ja mailaset - muista heimoista tunnettuja tulijoita ovat mm. pihasaunio ja soikkoratamo.