Monesti on sanottu, että joulu on tunteiden juhla. Tottahan se on, alusta asti - ihmisten pelko ja käsittämätön ilo olivat vahvasti mukana jo kaikkein ensimmäistenkin joulun viettäjien elämässä.
Moni on kuitenkin sanonut, että joulun jättäminen tunteitten juhlaksi jättää pois joulun varsinaisen kristillisen sanoman. Niinkin voi käydä. Mietitään silti, millaisen näkökulman asiaan antaa tuttu pienoisevankeliumi: "Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään joutuisi hukkaan." (Joh. 3)
Joulu on siis ihmisen arvon erityinen juhla. Jokainen meistä on tehty Jumalan rakkauden ja huolenpidon erityiseksi kohteeksi.
Joulu on tunteiden juhla. Latteastihan se on sanottu, mutta totta se on. Mutta joulu ei olekaan vain ihmisten tunteiden juhla, vaan se on Jumalan tunteiden, Jumalan rakkauden erityinen juhla!
Jouluhartaudessa Kiuruveden sairaalassa 24.12.1987.
Moni on kuitenkin sanonut, että joulun jättäminen tunteitten juhlaksi jättää pois joulun varsinaisen kristillisen sanoman. Niinkin voi käydä. Mietitään silti, millaisen näkökulman asiaan antaa tuttu pienoisevankeliumi: "Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään joutuisi hukkaan." (Joh. 3)
Joulu on siis ihmisen arvon erityinen juhla. Jokainen meistä on tehty Jumalan rakkauden ja huolenpidon erityiseksi kohteeksi.
Joulu on tunteiden juhla. Latteastihan se on sanottu, mutta totta se on. Mutta joulu ei olekaan vain ihmisten tunteiden juhla, vaan se on Jumalan tunteiden, Jumalan rakkauden erityinen juhla!
Jouluhartaudessa Kiuruveden sairaalassa 24.12.1987.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti