TOSI VAIKEA KASVI - VOIKUKKA (Taraxacum -suku)

Otsikossa mainitulla vaikeudella en tarkoita puutarhurin ongelmia. Voikukka on kasviharrastajan painajainen. Vai mitä arvelet seuraavista luvuista: voikukkia on olemassa noin 2000 lajia, Pohjoismaissa niistä esiintyy 900 ja Suomessa liki 500 lajia... Kun tähän saakka olen saanut laittaa kasveista esille tieteellisen nimen ja yllättävän monesta vielä alalajimäärityksenkin, nyt voikukan kohdalla on siirryttävä askel toiseen suuntaan. Sukua tarkemmin en tosiaankaan edes yritä näitä yrttejä nimetä.

Kukka on nätti! Itse asissa kuvassa on näkyvissä noin sadasta kielikukasta muodostuva mykerö. Haaraiset emin luotit kohoavat hienosti kukkaa alaviistosta ihastellessa. Voikukan kummallisuuksin kuuluu, että sen siemenet kehittyvät ilman hedelmöitystä eli apomiktisesti. Tällöin kaikki emoyksilön perimän muutokset siirtyvät sellaisenaan jälkeläisille. Tämä piirre lisää voikukan lajirunsautta.

Voikukka on erinomaisesti sopeutunut rikkaruohona olemiseen! Sen siementuotto on runsas - jopa 3000 siementä yksilöä kohti; siemenet valmistuvat ilman pölyttäjiä; siemenet leviävät lenninhaivenien avulla helposti jopa kilometrien päähän; siemenillä on hyvä itävyys ja säilyvyys; kasvunopeus on poikkeuksellisen suuri; myös juurenpalasten uusiutumiskyky on uskomaton!

Jotkut vielä muistavat voikukan paahdettujen juurien kitkerän maun pula-ajan kahvinkorvikkeesta. Kitkeryydestä kertoo sekin, että israelilaisten Egyptin orjuudessa syömät katkerat yrtit joidenkin mielestä tarkoittavat voikukkaa. Katkeran kärsimyksen kukkana sitä on pidetty - keskiajan taitelijat maalasivat sen usein mukaan ristiinnaulitsemiskuviin! Toiset käyttävät voikukkaa salaattiaineksena. Ei ihme, sillä se sisältää vitamiineja kolminkertaisen määrän viljeltyihin salaatteihin verrattuna. Eivät läheskään kaikki siis vihaa voikukkaa - Kannuksen kunta on valinnut sen jopa nimikkokasvikseen!