PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

TAPOJENSA ORJA

Intialaisessa yhteisössä erään opettajan kissalla oli tapana häiritä levottomalla käytöksellään yhteistä rukousta. Rauhan säilyttämiseksi kissa oli sidottava kiinni. Lopulta opettaja kuoli. Kissa kuitenkin haettiin senkin jälkeen aina paikalle ja sidottiin totuttuun tapaan kiinni rukousten ajaksi.

Lopulta kissakin kuoli. Mutta yhteisössä osattiin selvitä uudesta ja oudosta tilanteesta. Niinpä hankittiin uusi kissa, jotta se voitiin vuorostaan sitoa asiallisesti kiinni rukousten ajaksi...

Moni museo kadehtisi tuollaista toimintaa. Mitään ei joudu hukkaan. Kaikki kerätään talteen, tosin tietämättä miksi ja mihin tarkoitukseen. Näitä museioita ja tätä omituisten tapojen vankina olemista ei tarvitse mennä Intiaan asti katsomaan. Varuillaan saa olla. Kirkossakin.
Saarnassa Kiuruveden kirkossa 24.1.1999.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto