PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

PUHUTAANKO USKOSTA

Toimittajat kysyivät suomalaiselta poliitikolta: "Uskotteko te Jumalaan?"

Tentattava hiljeni hetkeksi sanoja etsien - ja löysi ne: "Kun istun tyynenä alkukesän iltana mökkini laiturilla auringon laskiessa ja lintujen laulaessa tuhansien tuoksujen keskellä, silloin käy mielessäni joskus ajatus: Tätä ei ole kullä saatu aikaan puoluejärjestöjen eikä ammattiyhdistysten päätöksillä..."

Hykerryttävästi sanottu! Ei suoraan. Ja kuitenkaan asia ei voinut jäädä kenellekään epäselväksi. Vastaaja osasi olla lähtemättä selittelemään sitä, mihin sanat eivät riitä. Ja silti vastaus puhui samalla kertaa salatusta ja läsnäolevasta Jumalasta.

Vastauksessa näkyy myös meille suomalaisille tyypillinen arkuus. Omasta uskosta, Jumalaan luottamisesta, puhumattakaan rukoilemisesta on niin kovin vaikea puhua - ainakin luonnollisella tavalla. Tai jos niistä puhuu, aletaan pitää outona, rajoittuneena ehkäpä jollakin tavalla sairaana...
Saarnassa Kiuruveden kirkossa helluntaina 23.5.1999.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto