MONIEN RETKIEN KUKKA - KYLÄNEIDONKIELI (Echium Vulgare)

Mielivirteni - yksi monista - kertoo monista vaikeista retkistä (VK 622). Kyläneidonkieli taas kertoo minulle monista sellaisista retkistä, jotka eivät ole olleet ollenkaan vaikeita. Tajuan tuijotelleeni neidonkielen kukkia ainakin Kreetan saarella ja Teneriffalla. Echium-suku onkin juuri Välimeren ja Kanariansaarten seuduilta kotoisin - siellä tavataan yli 50 suvun kasvia.

Nämä neidot kuvasin Keski-Virossa Raplan seudulla. Siellä kasvi on kalkkiperäisen maaperän ansiosta todella yleinen. Lähes metrin korkeuteen ylettyvät kukkavarret ovat komeita. Kukat ovat ensin punertavia ja muuttuvat sitten sinisemmiksi. Kukasta ulos työntyvät eripituiset heteet ovat yksi kasvin erikoistuntomerkeistä, samoin varren tummat pisteet. Harvalla kasvilajilla teriön ulkopinta on yhtä karvainen.

Kyläneidonkieltä tapaa myös Suomesta, yleensä rannikoilta ja satamien tai rautateiden läheltä. Tulotie Suomeen on ollut aika mutkainen ja pitkä. Sitä on kulkeutunut meille laivojen painolasteissa, rautatieliikenteen mukana, heinänsiemenen joukossa ja tuontiviljan seassa. Sitä löytyy myös Porkkalasta. Siellä se on muisto venäläismiehityksen ajasta. Voi vain todeta: "Monet kuljen mä vaikeat retket..."