PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

keskiviikko 4. maaliskuuta 2009


HERNEEN ILTATÄHTI - KEVÄTLINNUNHERNE (Lathyrus vernus)

Kuva on tarkennettu hernekasvin kukan takimmaiseen terälehteen - siis purjeeseen - joka kevätlinnunherneellä on huomattavan suuri. Syvyys-terävyysalueen pienuudesta huolimatta kuvasta pystyy lukemaan monia asioita.

Tunnelma on lehtomaisen hämärä - maaperä ravinteikasta ja kasvillisuus ympärillä runsasta. Ajankohta ei ole alkukesä eli kevätlinnunherneen paras kukkimisaika. Tällöin sen lehdykät olisivat vielä varsin pieniä ja väriltään vaaleita - nyt suurimmat lehdykät ovat jo 6-senttisiä ja tummanvihreitä.

Ohimenneestä kukinnan huipusta kertovat myös kuvassa näkyvät runsaat palkohedelmät. Kesän kuluessa ne edelleen tummenevat ja ovat lopulta lähes mustia. Kukat ovat kuitenkin varsin vasta-auenneita, sen kertoo kukkien helakanpunainen väri. Vähitellen ne muuttuvat huomattavan paljon sinisemmiksi.

Vaikka kasvin suomalainen nimi ei sitä kerrokaan, se kuuluu nätkelmien sukuun (Lathyrus). Lehdet poikkeavat monien sukulaiskasvien lehdistä: ne ovat kyllä parilehdykkäisiä, mutta niissä ei ole kärkilehdykkää eikä hernekasveille tyypillistä tartuntakärhöä.

Kevätlinnunherne lisääntyy vain siemenistä, se ei siis pysty kasvulliseen lisääntymiseen. Myöhäinen juhannusviikon kukinta - siis jonkinlainen iltatähti! - on kuvattu Ahvenanmaan Tjudössä. Levinneisyysalue kuitenkin ulottuu rannikoita seuraillen varsin laajalle manner-Suomessakin. Se on valittu jopa Haapajärven nimikkokukaksi - se ei kuitenkaan liene siellä kovin yleinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto