Olin vasta kastekodin ulkoportailla. Ulos tuli 4-vuotias pikkumies. Käsiojossa hän tuli minua kohti: "Hei, pappi! Minä oon se isoveli! Miten sinä nyt vasta tulit?"
Hän tarrasi minua pikkusormesta ja alkoi vetää perässään puhellen samalla: "Tuleppa tänne! Minulla on sinulle vähän asiaa..."
Niin minua vietiin talvitakki päällä eteisen ja olohuoneen läpi. Siinä kyydityksessä jäivät kotiväet ja ukit ja mummot ja kummit tervehtimättä. Ihmeissään ne vain katselivat, kun poika vei minut peräkammariin ja laittoi oven tiukasti kiinni perässämme. Sitten hän jatkoi: "Laskeuppa nyt sieltä alemmas, minulla on sinulle asiaa. Minun pikkuveli on nyt nukkumassa. Meillä on sen takia oltava ihan hiljaa. Voit nyt mennä, mutta muista olla hiljaa!"
Heräsihän se pikkuveli sitten kastevirteen. Ja varmasti tunsi myös sen, miten siunattaessa ison veljen käsi silitti hellästi päälaelta. Tämä on huolenpitoa! Kasteessa siitä on hyvä puhua, Huolenpitäjästä!
Päiväkirjasta keväällä 1998.
Hän tarrasi minua pikkusormesta ja alkoi vetää perässään puhellen samalla: "Tuleppa tänne! Minulla on sinulle vähän asiaa..."
Niin minua vietiin talvitakki päällä eteisen ja olohuoneen läpi. Siinä kyydityksessä jäivät kotiväet ja ukit ja mummot ja kummit tervehtimättä. Ihmeissään ne vain katselivat, kun poika vei minut peräkammariin ja laittoi oven tiukasti kiinni perässämme. Sitten hän jatkoi: "Laskeuppa nyt sieltä alemmas, minulla on sinulle asiaa. Minun pikkuveli on nyt nukkumassa. Meillä on sen takia oltava ihan hiljaa. Voit nyt mennä, mutta muista olla hiljaa!"
Heräsihän se pikkuveli sitten kastevirteen. Ja varmasti tunsi myös sen, miten siunattaessa ison veljen käsi silitti hellästi päälaelta. Tämä on huolenpitoa! Kasteessa siitä on hyvä puhua, Huolenpitäjästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti