On hyvä joutua joskus omista sanoistaan kiinniotetuksi. Se tilanne taitaa olla meille tuttu. Omat puheet toisista ovat joutuneet sellaisiin korviin, joihin niitä ei ollut tarkoitettu - ja joihin niiden ei uskottu joutuvan. Se, josta tuttavien kesken luottamuksellisesti kuiskuteltiin selän takana, onkin itse silmien edessä kysymässä katetta sanotuille sanoille. On nöyryyttävää, mutta kuitenkin tarpeellista olla joskus näiden sanojen edessä:
"Sinäkö todella puhuit minusta tällaista?!"
Mutta yhtä tarpeellista on joskus olla sen ihmisen paikalla, josta selän takana puhutaan ja kuiskitaan. On hyvä kuulla se puheiden tosiasioiden ja kuvitelmien sekava salaatti. On hyvä joutua kokemaan niiden epämääräisten väitteiden kohteena olijan avuttomuus ja voimattomuus. On hyvä itsekin elää todeksi tuo kuulopuheiden ja juorujen mukanaan tuoma ahdistus ja mielipaha.
Tuo on meille hyväksi. Kuinkahan paljon minä todella omilla puheillani tietämättäni ja ymmärtämättömyyttäni ruokin tätä perättömyyksien puhumista? Ja kuinka paljon täysin tietoisesti?
Saarnassa Kiuruveden kirkossa "Puheemme"-sunnuntaina 2.9.1990.
"Sinäkö todella puhuit minusta tällaista?!"
Mutta yhtä tarpeellista on joskus olla sen ihmisen paikalla, josta selän takana puhutaan ja kuiskitaan. On hyvä kuulla se puheiden tosiasioiden ja kuvitelmien sekava salaatti. On hyvä joutua kokemaan niiden epämääräisten väitteiden kohteena olijan avuttomuus ja voimattomuus. On hyvä itsekin elää todeksi tuo kuulopuheiden ja juorujen mukanaan tuoma ahdistus ja mielipaha.
Tuo on meille hyväksi. Kuinkahan paljon minä todella omilla puheillani tietämättäni ja ymmärtämättömyyttäni ruokin tätä perättömyyksien puhumista? Ja kuinka paljon täysin tietoisesti?
Saarnassa Kiuruveden kirkossa "Puheemme"-sunnuntaina 2.9.1990.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti