PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

maanantai 2. maaliskuuta 2009

KENEN TEHTÄVÄ

Äskettäin kaikilta presidenttiehdokkailta kysyttiin: "Mitä toivottaisitte kansalaisille uuden vuoden puheen lopuksi?"

Eräs vastauksista jäi mieleeni: "Onnea ja menestystä. Jumalan siunauksen toivottamista varten meillä on arkkipiispa. Ei pidä sotkeentua toisten toimialoihin!"

On tietenkin hyvä, että tietää tehtävänsä ja vastuualueensa, pysyy lestissään. Eikä suuhun kannata väkisin vääntää sinne sopimattomia sanoja - ei vaikka Amerikasta mallia kuinka annettaisiin. Silti vastauksen muotoilu jäi vähän kummastuttamaan. Kyllä tämän kansan elämä ja historia olisi kovin toisenlaista, jos tuo Jumalan siunauksen toivottaminen, rukoileminen ja diakonia olisi aina jätetty pappien ja arkkipiispojen hommiksi!
Seuroissa Luupuvedellä 24.10.1993.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto