PUOLITTAIN, SILMILLÄ HÄMÄRILLÄ...

Tämä "lokikirja" on tavallaan JÄTEASTIA. Vanhat puheet eivät hyllyillä lojuvina lappuina ainakaan avaudu enää kenellekään muulle. Polttaakaan en niitä raski. Poimin siis palasia tänne jätetynnyriin.

Samalla tavalla tämä on tavallaan KOMPOSTI. Tallennan tänne joitakin keräämiäni kasveja kuvina ja pieninä juttuina happanemaan.

Kasveja olen keräillyt vähän jokapuolella. Puheita olen pitänyt lähinnä virkapaikassani Kiuruveden seurakunnassa. Myöskin puheen pitopaikan ja ajankohdan merkitsen esille, sopivaisuuden puitteissa.

Tervetuloa siis KAATOPAIKALLE, jätteiden keskelle, makujen maailmaan. "Loki" kertoo, mistä on menty...

sunnuntai 1. maaliskuuta 2009


LOPUTON TYÖMAA - RAITA (Salix caprea)

Loputtomaksi työmaaksi voisi kuvata vaikkapa pajujen suvun (Salix) tunnistamista. Pikainen vilkaisu kasvikirjan levinneisyyskarttoihin kertoo, että Suomessa voi törmätä 42:een eri pajulajiin. En ole tuota tunnistushommaa hirvinnyt edes aloittaa!

Helpoimmin tunnistettava näistä lienee - ainakin isommaksi kasvaneena - raita. Se kasvaa jopa 15 metriä korkeaksi puuksi. Keväällä huhti-toukokuussa kannattaa kukkivan raidan vierelle pysähtyä. Pieni pilvi näyttää leijuvan sen yläpuolella. Ja lähemmäs tultua korviin kuuluu myös jatkuva surina. Työmaa on täydessä käynnissä! Raita on tärkeä mesilähde mehiläisille, kimalaisille , kukkakärpäsille ja yökkösperhosille.

Raita on loputon työmaa. Siitä pieni laskelma. Pajuthan ovat kaksikotisia, siis emi- ja hedekasvit ovat erikseen. Hedeyksilön hedekukassa on aina tukilehden suojassa kaksi hedettä ja niiden juuressa mesirauhanen. Yhdessä kukinnossa eli siis tuollaisessa pajunkissassa voi olla 200 kukkaa. Kookkaassa raidassa saattaa olla 2000 kukintoa. Yhdestä ainoasta raidasta siis löytyy 400 000 mesirauhasta tyhjennettäväksi! Saa siihen lähteä! Melkoinen työllistäjä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogiarkisto