TUNTEMATTOMAN SOTILAAN MUKANA - SIANKÄRSÄMÖ (Achillea millefolium)
Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta moni muistaa Lahtisen purnauksen talvisessa metsässä. 4 miestä uppuroi metrisessä hangessa ryteikön keskellä täyteen lastattua ahkiota vetäen. Kukaan täysjärkinen, sellainen, jonka päätä ei ihan kokonaan ole koohotuksella sotkettu, ei näkisi järjen häivää siinä, että neljä aikuista miestä vetelee kelkkaa pitkin mettiä edestakasin...
Myös siankärsämö on saattanut olla monesti tuntemattomien sotilaiden purnauksen aiheena. Keisari Neron sotajoukkojen armeijalääkäri Dioskorides antoi nimittäin käskyn, että keisarillisen armeijan jokaisen sotilaan oli pidettävä mukanaan siankärsämönippua! Ei nöyrtynyt Tuntemattoman mies pyöreitten kivien asetteluun. Ei olisi ehkä kukkien kantelijaksi myöskään lähtenyt...
Luultavasti nuo entisen ajan sotilaat eivät kuitenkaan käskystä purnanneet. Siankärsämön lääkinnällinen vaikutus oli tunnettu jo 4000 vuotta sitten Kiinassa. Se oli lääke kouristuksiin, haavojen hoitoon ja tulehduksiin - mitä sopivin siis myös sotatantereille. Mukanaan ne varmasti sitä kantoivat, sillä kasvin levinneisyydestä kerrotaan, että se on levinnyt lähes koko asuttuun maailmaan... Vielä myöhemmältäkin ajalta kerrotaan, että Rankassa siankärsämönippu kuului itsestään selvänä varustuksena puuseppien työkalupakkeihin.
Kasvin rohtomaiset taianomaiset piirteet näkyvät myös sen tieteellisessä nimessä. Achillea on muotoiltu tarujen melkein haavoittumattoman sankarin Akilleuksen nimestä. Nimen loppuosa millefolium - tuhatlehtinen - taas kertoo kasvin varsin erikoisesta lehden rakenteesta.
En malttanut olla ottamatta kuvaan mukaan tuota alareunassa olevaa vaaleanpunaista huiskilo-kukintoa. Se ei liene erityinen alalaji, vaan tavallisen siankärsämön perinnöllisen muuntuman seuraus. Lapissa saattaa olla suurempia alueita punakukkaisia kärsämöitä - silloin on kysessä pohjansiankärsämö-niminen alalaji.
Myös siankärsämö on saattanut olla monesti tuntemattomien sotilaiden purnauksen aiheena. Keisari Neron sotajoukkojen armeijalääkäri Dioskorides antoi nimittäin käskyn, että keisarillisen armeijan jokaisen sotilaan oli pidettävä mukanaan siankärsämönippua! Ei nöyrtynyt Tuntemattoman mies pyöreitten kivien asetteluun. Ei olisi ehkä kukkien kantelijaksi myöskään lähtenyt...
Luultavasti nuo entisen ajan sotilaat eivät kuitenkaan käskystä purnanneet. Siankärsämön lääkinnällinen vaikutus oli tunnettu jo 4000 vuotta sitten Kiinassa. Se oli lääke kouristuksiin, haavojen hoitoon ja tulehduksiin - mitä sopivin siis myös sotatantereille. Mukanaan ne varmasti sitä kantoivat, sillä kasvin levinneisyydestä kerrotaan, että se on levinnyt lähes koko asuttuun maailmaan... Vielä myöhemmältäkin ajalta kerrotaan, että Rankassa siankärsämönippu kuului itsestään selvänä varustuksena puuseppien työkalupakkeihin.
Kasvin rohtomaiset taianomaiset piirteet näkyvät myös sen tieteellisessä nimessä. Achillea on muotoiltu tarujen melkein haavoittumattoman sankarin Akilleuksen nimestä. Nimen loppuosa millefolium - tuhatlehtinen - taas kertoo kasvin varsin erikoisesta lehden rakenteesta.
En malttanut olla ottamatta kuvaan mukaan tuota alareunassa olevaa vaaleanpunaista huiskilo-kukintoa. Se ei liene erityinen alalaji, vaan tavallisen siankärsämön perinnöllisen muuntuman seuraus. Lapissa saattaa olla suurempia alueita punakukkaisia kärsämöitä - silloin on kysessä pohjansiankärsämö-niminen alalaji.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti